Östersundin ja Oulun viikonloppuun startattiin viikon tauon jälkeen, sillä Iisko jätti Trondheimissä ajetut EM-kisat väliin.

- Trondheimiin on aivan liian pitkä matka eikä kisaan kannattanut raakileella lähteä. Kelkassa oli nimittäin Lahden kisojen jälkeen paljon kehittämistä.

Pienen puhallustauon ja remontin jälkeen odotukset Östersundin (nelinelikymppisten) ÖP Super SnoX Challenge-kisoihin olivat korkealla.

- Lähdin luottavaisin mielin kisaan, sillä kelkkaa oli hierottu. Lisäksi edellisen vuoden voiton jälkeen odotin kisaa innolla, Iisko kertoo.

Ajo kulkikin loistavasti.

- Ajoin harjoituksista lähtien täysillä ja otin kelkasta ja miehestä luulot pois. Ajo oli helppoa siksikin, että rata oli tuttu, sillä se oli sama kuin tammikuisessa kisassa.

Vauhtia ja epäonnea

Oman karsintaerän Iisko selvitti loistavasti.

- Lipun heilahduksesta Lynx ampaisi keulille. Parin kierroksen jälkeen moottori alkoi kuitenkin hyytyä, mutta olin ruutulipulla kelkan mitan muita edellä.

- Tauolla teimmekin kovasti töitä ja rakensimme voimansiirtoa ja moottoria.

Finaali alkoi hienosti.

- Vaikka startti ei ollutkaan kovin loistava (viiden-kuuden sakissa), pääsin paikkaamaan hienosti ja olin kahden ensimmäisen mutkan jälkeen neljäntenä. Samalla kierroksella leikkasin kahden toistensa kanssa kilpaa ajavien ohi penkasta ja nousin toiseksi.

Sitten Iiskoa alkoikin vaivata tällä kaudella turhan paljonkin tutuksi käynyt epäonni.

- Puoli kierrosta edellisestä menin ajolinjaa, jota en ollut aikaisemmin kokeillut. Stopparin takana oli jääpatti, johon törmäsin. Kelkka nousi takajaloilleen ja retkahdin ohjaustangon päälle. Hätäkatkaisin lähti irti ja matka katkesi siihen - toiselta sijalta!

- Jäin vetelemään kelkkaa käyntiin ja jäin kolmanneksi viimeiseksi. Finaalissa ei ollut kuin kahdeksan kierrosta, joten ehdin nousta ainoastaan yhdeksänneksi kuudentoista miehen joukossa.

Kisan voiton vei Viktor Stenman.

Östersundin tapahtumat vetivät mielen mustaksi.

- Harmitti kovasti, sillä minulla oli vapaaviikon jälkeen virtaa ajaa ja kelkkaa oli laitettu ja saatu kuntoon. Ajo tuntui todella makealta ennen tuota hätäkatkaisijan irtoamista.

Ouluun yötä myöten

Östersundista tiimi siirtyi Ouluun yötä myöten ja mekaanikot Pekka Tarkiainen ja Ailu Näkkäläjärvi ajoivat urhoollisesti väsymystä uhmaten. Auton mittari näytti 900 km, kun tiimi saapui Oulun varikolle aamuneljältä. Lyhyet yöunet pojat nukahtivat varikolla, ennen kuin ryhtyivät taas remonttiin.

- Östersundissa koneessa oli ollut jo jotain häikkää. Tilasimme Rovaniemeltä viritysosia, jotta kone saataisiin toimimaan Ouluun. Osat auttoivat vähän, mutta aika-ajoissa kelkka ei vielä oikein toiminut ja minua väsytti matkan jäljiltä. Tuloksena yhdeksänneksi nopein aika.

1. erä: liukastellen seitsemänneksi

Oulun kisan järjestäjät olivat rakentaneet vaarallisen, jäisen lähtösuoran.

- Jarrutus ensimmäiseen mutkaan tapahtui jäältä joten on selvä, että kelkka ei pysähdy kunnolla. Jäin lähtöryskään ja kolaroinnin jälkeen pääsin radalle viimeisten joukossa.

Erä oli onneksi viisitoistaminuuttinen, joten Iiskolla oli aikaa nousta. Sijoitus oli lopulta seitsemäs, kun erä keskeytettiin loukkaantumisen vuoksi.

2. erä: moottori ei kierrä

- Toisessa erässä sain paremman lähdön ja rynnin pian neljän-viiden joukkoon.

Iisko nousi kolmanneksi, kun Johannes Kotala kaatui edessä. Sen jälkeen alkoivat taas ongelmat.

- Kelkka imi lunta ja moottori huononi koko ajan. Erän puoliväliin mennessä moottori ei kiertänyt kuin 7000 kierrosta eli siinä oli 20-30 hevosvoiman puute.

Tässä vaiheessa jo kerran ohitettu Jari Käkelä pääsi Iiskosta ohi.

- Kelkka ei toiminut enää yhtään, mutta yritin ajaa sen mitä pystyi maaliin. Sijoitus toisessa erässä ja samalla kokonaiskisassa neljäs.

Oulun SM-osakilpailun voiton vei Hannu Toppala, toinen oli Janne Jurvelin ja kolmas Jari Käkelä.