Kuva: Janne Vuojärvi

Iiskon EM-sijoitukset Kerimäellä olivat 9., 10. ja 17. Mies ei luonnollisestikaan ollut tyytyväinen päivän yhteistulokseensa (12.) eikä varsinkaan rataan, jolla kuusi EM-erää ajetaan.

EM-sarjan ensimmäiset kolme erää ajettiin lauantaina Kerimäellä. Kisoja jatketaan vielä sunnuntaina Kerimäellä ja toinen puoli kisoista ajetaan huhtikuun alussa Norjan Nordreisassa ja Altassa (vahvistamaton tieto). Mukana Kerimäellä olivat vain Suomen ja Norjan huiput sekä muutama virolainen. Ruotsalaisilla oli samaan aikaan Ruotsin mestaruuskisat, ja mukana olikin vain yksi ruotsalainen, Per Eriksson (korjaus).

Iisko oli Kerimaan rataan pettynyt.

- Aikaisempina vuosina täällä on ollut kohtalaisen hyvä rata, mutta tämä rata oli lähes – Korsumäen lanseeraamaa termiä käyttäen – Mikki Hiiri -rata. Kouluarvosana radalle oli 5-6: siinä oli vain yksi ajolinja, ei ohituspaikkoja, mutkat ulospäin kallellaan ja jäisiä. Ei siis ollenkaan EM-arvolle sopivaa, sillä radalla eivät miesten taso- ja fysiikkaerot päässeet esille. EM:t olisi pitänyt järjestää Rommakon radalla – siellä olisi ollut kapina.

Päivän eriä varjosti huono aika-ajo, jonka tuloksena Iisko pääsi joka erään viivalle valitsemaan lähtöpaikkansa vasta kahdeksantenatoista.

- Minun aika-ajo meni harakoille, koska en löytänyt jääränniin tatsia. 18. aika-ajosijoitus uumoili, että lähdöt tulevat olemaan hankalia enkä yllä keulille. Tässä kisassa taso oli lisäksi kovempi kuin normaali Stock-kisoissa ja nykykelkoilla lähdöt ovat muutenkin tasaisia.

Erät samaa kaavaa noudattaen

Iiskon eräsijoitukset olivat 9., 10. ja 17 ja päivän yhteistulos oli 12. Mies ei luonnollisestikaan ollut tyytyväinen päivän yhteistulokseensa.

Jokainen erä noudatteli kutakuinkin samaa kaavaa: lähdössä viidentoista sakissa, josta Iisko aloitti kilpakumppaneiden napsimisen yksi kerrallaan ja nousi kympin sakkiin.

- Eka erä meni kohtalaisesti ja olin lähdöstä viidentoista sakissa. Ajaminen oli hankalaa. Sain kuitenkin rynnistettyä sen mitä jäärännin vähäisillä linjoilla pystyi ja olin maalissa yhdeksäs. Mutta tämä oli Lynxin-rata eikä Polarista ole tehty tällaiseen jäätikköön, lipsutteluun, vaan Polaris on parhaimmillaan sellaiselle radalle, missä on lunta, hyppyjä ja haasteita.

- Toisessa erässä sain taas huonon lähdön laidasta. Ensimmäisen mutkan jälkeen edellä menijät kolaroivat, mutta onneksi ehdin vetää liinat kiinni ja vältin pahimman suman. Jäin silti kiinni Jonne Tynkkysen kelkkaan ja pääsin viimeisenä matkaan. Siitä taas raivo päälle ja nousin pikku hiljaa, askel kerrallaan. Sain noin erän puolessa välissä kiinni Jussi Hongan ja Jari Käkelän. Kävin välillä Hongan ohi, mutta hän ajoi parin suoran jälkeen takaisin ohi. Ohittaminen oli mutkissa äärimmäisen vaikeaa, sillä ei riittänyt että olit vähän nopeampi; olisi pitänyt olla sairaan paljon nopeampi. 

- Kolmannessa startissa oli taas lähtöalustalla jäätä ja olin hännillä. Parhaimmillaan nousin kisan puolivälin kohdalla sijalle 11., mutta sen jälkeen kolaroin Ville Lehtisalon kanssa. Maalissa olin lopulta siis 17.

Sunnuntaina päivä uusi

Sunnuntain kolmeen EM-erään Kerimäellä Iisko lähtee kuitenkin uudella taistelumielellä.

- Tämä päivä kaatui lähtöihin, joten sunnuntaina satsataan aika-ajoihin ja otetaan niissä tiukempi ote. Kelkkaan on lisäksi tehty pieniä muutoksia, jotta se soveltuisi paremmin jääränni-Lynx-radalle ja jotta pystyisi vastaamaan paremmin.

Team Brandt Polaris koki lauantain viimeisessä erässä menetyksen, kun Jari Käkelä mursi peukalonsa ja on ainakin kuukauden poissa kilparadoilta.